Matka ammatillisen opettajan maailmaan

 Tänään oli se päivä kun viimeisetkin opintosuoritukset napsahtivat hyväksytyiksi opintokortille. Aika mahtava fiilis kaikinpuolin tällähetkellä, vuoden matka kohti ammatillista opettajuutta alkaa olemaan nyt paketissa. Tämän päivän aiheena oli seurata mielenkiintoisia esitelmiä opiskelijakollegoiden opettajaksi kasvusta, tki-töistä ja mukaan mahtui myös opetusharjoittelustakin esitys.  Opintopiirimme sloganiksi muodostui alussa "askelma kerrallaan", tämä kuvaa kyllä hyvin opintojen etenemistä, ainakin osittain, normaalisti on menty pala kerrallaan selkeästi ja välillä kuitenkin harpattu kerralla useampi askelma kohti opettajuutta.  Tahdon kiittää jokaista joka on osallistunut matkaani, meillä on ollut huippu opiskelijaryhmä, kuten myös opintopiirimme, ihan mahtavaa nähdä kannustusta puolin ja toisin jos jollakin on haasteita jonkin tehtävän parissa. Omasta puolestani voin sanoa että en ollut täysin varma pystynkö tämän suorittamaan aikataulussa, mutta jälkeenpäin voin to...

Kasvutarinan alku Päätös ammatilliseksi opettajaksi opiskelusta ei ole syntynyt pitkän pohdinnan myötä, ennemminkin hetken mielijohteesta. Omat opiskelutaidot eivät ole olleet koskaan kovin hyvät, en ole siis osannut edes kuvitella vielä viisi vuotta sitten toimivani opettajana. Peruskoulun suoritettuani lähdin suorittamaan ensimmäistä perustutkintoa, elektroniikka-asentajaksi valmistuminen jäi kuitenkin pienestä kiinni, päättötyö ja sitä edeltävä 2ov kurssi jäivät rästiin, kun työelämä rupesi kutsumaan armeijaan siirtymiseen asti. Armeijan jälkeen hakeuduin uudestaan ammattikouluun opiskelemaan, tällä kertaa lähemmäs kotia ja valmistuinkin tuolloin normaalia nopeammassa aikataulussa, opiskeluni kestivät alle kaksi vuotta ja niin oli autonasentajan paperit taskussa. Tässä vaiheessa vitsailtiin kavereiden kanssa, että meistä kenestäkään ei voisi ikinä tulla opettajaa, no maailma on erikoinen paikka ja muutaman vuoden päästä minulle soitettiin, että ammatilliselle ohjaajalle olisi ta...